Call of Duty: Black Ops - eli kuinka lakkasin huolehtimasta ja opin rakastamaan lahtaamista

Ah ja voih; olen seonnut. Voitteko uskoa sitä? Tai no vuosi intissä riittää sekoittamaan kenenkä tahansa nupin, mutta tämä on jotai muuta. Ostin tuossa vähän aikaa sitten erään kaikkien aikojen isoimmista peli-hiteistä. Enkä nyt tarkoita Mass Effect 2:sta (ME2 RULETZ!!!!) vaan Call of Duty: Black Opsia. Miksikö? No oikeastaan se oli heräteostos ja halusin epätoivoisesti hankkia jonkin hauskan bilepelin. Löysin sen sitten Lappeenrannan Anttilasta kivaan viidenkympin hintaan (muualla siitä olisi joutunut pulittaa seitsemänkymppiä). Niipä myin sieluni mainstream-saatanalle ja tuhlasin osan päivärahoistani tähän...peliin.

After the end of WWII, the world was split into two...

Elikkä Black Ops, toisin kuin muut Duttelit, sijoittuu 60 -luvulle. Kylmän sodan vuosiin, jolloin Bondit olivat bondeja, naiset karvaisia ja hipit sotkivat paikkoja (karvaisten naisten suosiollisella avustuksella). Juuri Kylmä sota on yksi syistä miksi minä tämän pelin hankinkin. Aihe on aina ollu sydäntä lähellä.

 Bläk Öpsin päähenkilönä on erikoisjoukkojen sotilas Alex "Höpönassu" Mason, joka lähetetään tiimeineen ympäri ämpäri maailmaa CIA:n likapyykkiä pesemään. Alussa Mason ja co. lähtevät aurinkoiseen Kuubaan tappamaan Fidel -sedän. Noh se ei ihan mene nappiin mutta perus CoD-tyyliin paikkoja räjäytellään ja porukkaa lahdataan ihan julmetusti. Se on vasta alkua. Seuraavaksi koetaan naurettavan överi vankilapako Neuvostojen maassa (minigun laulaa!!!), osallistutaan Tet -hyökkäykseen (se on persiistä) ja lopulta päädytään estämään ilkeiden neukkujen Amerikanvalloitus (kuinka omaperäistä). 

Miltein koko tarina käydään läpi takautumina joita Mason kokee ollessaan salaperäisten ukkeleitten kidutettavana. Kuullustelijat huutavat joistain oudoista numeroista ja antavat palkinnoksi sähköshokkeja. Tulee ihan mieleen matikan YO. Kaikkeen tähän vielä sekoitetaan natsien kehittämä biologinen ase Nova 6 ja käsissä onkin aikamoinen soppa. Kiinnostava sellainen! Vaikka juoni on alussa aika EVVK se loppujenlopuksi vetää mukaansa. Tyyliä voisi sanoa sekoitukseksi Ramboa ja vakoilujännäreitä tyyliin Medusan verkko (josta minulla on aika paljon pakinoitavaa).

It ain't me, it ain't me. I'm no Fortunate sooooon, no....

Yksinpelin suurin ongelma on sen tauoton räiskintä. Jopa Serious Sam on monipuolisempi. Välillä tulee vastaan kikkailu-osuuksia, kuten tiedustelulentokoneen ohjailua ja Hind D:n kaappaus jotka tuovat vähän vaihtelua.Onneksi aseissa on munaa ja räiskintäkohtaukset eivät kestä liian pitkään. Aseistuksesta sen puoleen, että olisin toivonut hieman enemmän old school -pyssyjä. Nyt osa aseista on ilmiselväsiti liian moderneja 60 -luvulle. Noh mitä pienistä, jos pitää sienistä.

 Yksinpeli on aika lyhyt. Väilillä tuntuu, että peliä on pätkitty aika lailla. Tehtävät saattavat päättyä kuin seinään ja sitten lopputulos selitetään pelaajalle. Sentään vanhoissa Medal of Honoreissa ja vaikkapa Blackissä tehtävat oli järkeviä kokonaisuusksia. Onneksi puolivälin jälkeen tehtäviin saadaan enemmän järkeä ja finaali Bond-tyylisessä vedenalaisessa tukikohdassa onkin aika muikea.

Graaffisesti Bläkkis on komea (no kyseessä on eräs kaikkien aikojen kalleimmista peleistä) ja musat rokkaavat. Mukaan on saatu myös klassista 'Nam -rokkia kuten Rolling Stonesia ja Clearance Clearwater Revivalia. Jeah. Mukana on myös asiaankuulumatonta teknojumputusta ja kitaran renkutusta, mutta äksönin keskellä se ei haittaa.

You want war? I'll give you a war you won't believe!

Vaikkei Bläkkäri ole täydellinen, se viihdyttää miltein koko yksinpelinsä ajan. Paitsi Tet-hyökkäys, se oli vitun rasittava. Juonikin on FPS:äksi kiintoisa ja valovuosia eellä muita Dutteleita. Pituutta olisi voinut olla puolet lisää, mutta onneksi pelillä on vielä yski ässä hihassaan: Moninpeli. Mitä siitä voi muuta sanoa kun että se ON IHAN VITUN HAUSKAA! Oli kyseessä sitten perus deathmatch tai sekopäinen zombie-moodi meno hipoo täydellisyyttä. Kentät ovat pieniä ja äksöni kiivasta. Elinaika lasketaan muutamissa minuuteissa ja parhaimmillaan sitä kuolee heti kun respawnaa. Pelaamalla tienaa expaa ja fyffeä joilla sitten ostellaan aseita ja varusteita ja sitten niitä voi tuunailla mieleisekseen äänenvaimentimilla, logoilla jne. Jo moninpelin takia Bläkkistä voi suositella. Bilepelinä Bläkkis on miltein täydellistä hupia. Fuck Wii Sports. Enpä ole ollu näin moninpelin pauloissa sitten ylä-asteen AVP2-sessioitten! Välillä seuraa ei meinaa harmi vaan löytyä, johtunee varmaan meidän netistä...

Suosittelenko Black Opsia? 50 euron hintaan why the fuck not. 70 euron hintaan en nyt välttämättä. Siihen hintaan ehkä mieluummin joku rope. Deus Ex - Human Revolution anyone?

Resident Evil: Afterlife

Minä pidän Residen Evil -peleistä. Etenkin Ressu 4 on sydäntäni lähellä. Harmi vaan että kyseisiin peleihin perustuvat leffat ovat aikamoista sontaa. Okei, ensimmäinen Resident Evil on ihan kiva zombi-pläjäys. Kakkonen -Resident Evil: Apocalypse- on taas aivan hirveää paskaa. Kolmonen, nimeltään Resident Evil: Tuho (nimi suomennettu syystä jota kukaan ei tiedä) on pelkästään laimea. "Sagan" neljäs, Afterlife, on askel oikeaan suuntaan. Tavallaan. Sen on ohjannut nero koko leffasarjan takana, Paul W.S Anderson, heppu joka on ohjannut sellaisia klassikoita kuten Mortal Kompat ja AVP. Huraa.

Afterlife jatkaa siitä mihin Tuho jäi; supervoimilla varustettu Alice ( Milla "Ohjaajan vaimo" Jovovich) lähtee tuhoamaan iiiilkeää Umbrella-yhtiötä lukuisten klooniensa kanssa. Jotta voisin tehdä tälle elokuvalle oikeutta, aion laantua tässä plogissani 12-vuotiaan tasolle. Tasolle jolla Anderon itsekin on. Let's begin!

Alusa ollaan niinku Japanissa missä Umbrellalla on sellanen ainakin sata kerroksinen maanalainen beissi. Siell on niinku pääpahis Wesker, jollon aurinkolasit ja sellasta. Sitten ne hotit Alicet hyökkää Umbrellan sotilaitten kimppuun katanoitten ja uzien kaa silleen hiudastettuna. Ne tappelee tosi siististi ja käyttää kaikenlaisii telekineesi-voimia. Sitte niit Alicei kuolee aika paljon mut ne ei välitä kun ne on klooneja lol. Kaikki räiskii ja räjähtelee ja Wesker häipyy sielt semmosel siistillä helikopterilla ja niinku räjäyttää sen tukikohdan semmosel vitun isolla pomilla. Sit paljastuukin että oikee Alice onkin siel kopterissa Weskerin kaa ja ne käy tappelee!

Kuiteskin Wesker hakkaa Alicen ja tökkää siihen piikoin joka ottaa pois sen supervoimat, koska ne sen voimat oli kyllä aika tyhmiä. Sitten kopteri lentää päin puuta tai jotain. Hidastettuna tieteskin!

Alice ei kuole, koska se on hotti ja se letää lentsikalla ehtimään sen kavereita. Se löytää yhen niistä, sen Claren joka on jostain Resident Evil-pelistä, mut se ei ole tärkeää. Sill on semmonen robotti-hämis tissien väissä joka hallitsee niinku sitä. Katos semmosia oli Resident Evil 5:ssa! Alice pelastaa Claren mut sillä on muistin menetys koska...koska...emmä tiiä. Sit ne lentää yhessä Los Ankelesiin ja Alice tekee v-logeja jostain syystä. Kun ne tulee Losiin siel on ihna helvetist zombeja, kun ne on vallottaneet maailman vaik nii ei koskaan käyny peleissä. Ne laskeutuu semmosen vankilan katolle missä on porukkaa piilossa. Niitten nimillä ei oo välii kun kuitenki kuolee pia. Yks niistä on semmone mulkku leffatuottaja, joka tietenkin pettä ne jossain vaihees. Siel vakilassa on myös Chris, joka on Claren veli. Chris on myöskin peleis, mut se on ihan erillaine tässä. Clare ei tieteskään muista Chrisiä, mut silläkää ei oo mitään välii. Chirisii muuten esitääpi se tyyppi joka oli Paossa. Kattokaas siinäkin se yrittää paeta vankilasta! Eiks ooki ovelaa!

Sit sinne vankilaan tulee semmosii uusii zombeja mitä on Ressu 5:ssa vaikkei niitä selitetä mitenkään. Sinne tulee myös semmonen iso kirvesukko jota ei voi tappaa muuten kuin kolikoilla. Kattokaas Alice tappelee sitä vastaan hiiiiidastettuna suihkussa ja sitte ampuu sitä kolikoilla ja sen pää räjähtää BOOOM! Sit ne niiku pakenee sielt vankilasta ja kaikki ne turhat tyypit kuolee, paitti se tuottaja joka jöllii sen lentsikan. Sit Alice, Clare ja Chirs menee semmoselle tankkerille, joss ne kaikki selviytyjät on vagittu.

Siel tankkerissa on myös Wesker ja se leffa-tyyppi. Ne kaikki tappelee ja Weskerill on semmoset supervoimat et se voi pomppii ja hyppii ja nopeutella! Siin on myös semmosii mutanttikoirii jotka sillee repee ja hampaat tulee esiin! Kaikki tappelee hiiidaaaasteetuustiiii ja sitten ne ampuu Weskerin pään paskaks. Ne lukittee sen lefaa-jäbän Weskerin kaa samaan koppiin ja sit Wesker syö sen! Sit Wesker pääsee pakoon (jotenki) ja ottaa heilkopterin niinku leffan alussa mut O-OU Alice piilotti sen pommin sinne koperiin ja BOOOOM!
Se räjähtää! Sit on onnelline loppu mut ei kuiteskaan kun Umbrella lähetää ainaski ziljooona helikopterii nappaa ne ja niitä johtaa Jill (joka on myös Resident Evileist) jollo myös semmonen robottihämis tissien välissä!

Joo semmoinen on Resident Evil: Afterlife. En nähnyt leffaa 3D:nä, joka on kai sen tarkoitettu formaatti. Ja sen huomaa kaikista tarpeettomista hidastuksista ja ruudulle lentävästä paskasta. Kuulema tekniikka on sama, jota käytettiin AVATARissa. Ei olisi uskonut. On Afterlife kuitenkin 2D:näkin ihan viihdyttävä höppäleffa ja ok videopeli-leffa.

P.S: On kiva taas kirjoitella pitkästä aikaa. Kuinka pitkä aika edellisestä kerrasta on, kolme kuukautta?

Arkistoista: Osama din Ladenin metsästys

Ajattelin tässä ennen inttiä jakaa kanssanne vielä yhden vanhan aineeni. Älkää huoliko, tässä ei ole dinosauruksia.
Ei tämä silit kovinkaan erikoinen ole, itse asiassa matkin tässä Mies ja Alaston ase ykkösen alkukohtausta!
Leslie Nielsen kääntynee haudassaan! Tämä ei sentään tarvinne riffejä. Paljoa.


Oama din Ladenin metsästys


Indonesia:
"Ei käy Osama! Me emme tee enää terroristi hyökkäyksiä!" Mullah Omar sanoi.
"Mutta Omar! Kostetaan Usalle tämä homma!" bin Laden puolusti.
"Meidän pitää kostaa Pohjoisen liitolle! Mullah Omar jarkoi.
"Ja XXXX (kirosana) Pohjoisen liitosta" bin Laden murisi.
"Mutta Mullah ja Osama! Meidän pitää tuhota Eurooppa!" Saddam Husseen keskeytti (Muistatteko hänet?).
Roteva ja huntu naamainen palvelija toi kuumaa teetä Saddam Husseenille.
"Kohta Olavinlinnalle käy samoin kuin Wtc:lle!"
"Tehdään isku oopperajuhlien aikana!" bin Laden säesti.
"Sitten Savonlinna on ruma kuin gorillan naama! (?) Omar iloitsi.
Äkkiä palvelija heitti kaapunsa ja huntunsa. Se olikin shortsi jalkainen ystävämme Gorilla Gongri 
(Jep, se Mursusesta tuttu apina).


Gongri tarttui bin Ladenia kiinni, otti partakoneen ja leikkasi bin Ladenin parran.
"Purempi." Gongri sanoi. Sitten Gongri työnsi din Ladenin pään seinän läpi.
Gongri tarttui husseenin niskasta ja leikkasi korston viikset, hiukset ja kaiken kruunasi potksu nivusiin (Gongri  fights dirty!). Omar tarttui sapelliinsa ja karjui:
"Kuole hirviö!".
Mutta Gongri survaisi jätti ilotulitteen (Mistä hän sen sai?) Omarin vyöhon ja sytytti sen. Omar lensi näyttävästi ikkunsata ulos, suoraan raketti tehtaaseen.
"Tehtävä suoritettu Jnen!" Gongri sanoi radiopuhelimeen (Eli toisin sanoen Minä olen gongrin pomo?).
"Hyvä!" Jnen sanoi.
Gongri sai 100000000 euroa maailmanpelastamisesta.
(Mitä gorilla tekee rahalla? Ostaa banaaneja?)


Loppu

Arkistoista: Hiekka city - Jurassic Park

Samaiseta ainevihkosesta, josta löysin Pelon puiston, löytyi myös toinen sekopäinen dinotarina. Kyseessä on Hiekka city, joka on yksi lukuisista dino-aineistani. Vaikka nimestä voisi päätellä tämän sioittuvan hiekan valtaamaan kaupunkiin (Resident Evil: Tuho-styyliin. Yäk!), se onkin tarina lilliputeista (!) jotka asuvat dinojen asuttamalla hiekkasaarella (?) Kadonneesta maailmasta tutun Isla Soran läheisyydessä.
Jeps.
Tyyli on sama, kuin Pelon puistossa, teksti on sama kuin alkuperäisessä aineessa, mutta välissä on kursivoituja riffejä. Nauttikaa!



Hiekka city (Jurassic Park.....


Oli myrskyinen yö. Paikka: Isle Poti 10014 metriä Isle Soranilta (etkö olisi voinut vaan sanoa 10 kilsaa?). Pieni hiekkasaari, halkaisialtaan kaksi km ja siellä asui yksi corytosaurus launa,
viisi spinosaurusta (pienellä saarella viisi supersaalistajaa?), velociraptoreita ja lilliputteja.
Seillä oli myös viidakko ja varastorakennusia joissa lilliputut asuivat.
Oli myös pteranodoneja (mutta niillä ei ole väliä).
Aamulla. Pieni brittiperhe oli laskeutunut helikopterilla saarelle (miksi?).
Perheeseen kuului isä Joe, äiti Sarah, tytär (joka on viisivuotta) on Mia, he kvelivät lilliputtien knssa (heitä oli 100, poikia oli 99 ja tytöjä yksi (Smurfiina-ilmiö a.ka ilta Paris Hiltonin luona), hänen nimi on Wiku ja monen takaa ajo kohtauksien jälkeen (50 lilliputtia on kuollut) he saapuivat hajoneele talolle (kuka, mitä, häh?). Äkkiä suuri.............spinosaurus syöksyi sisään.

""Wikuja ihmiset juoskaa kopterille (Go! Run! Get to da choppa!) me uhraamme e!" pojat huusivat (kaikilla oli pomi)Wiku, Joe, Sarah ja Mia juoksivat kun talo räjähti (Porukkaa uhraa itsensä kuin Final fantasy IV:ssä konsanaan.) Kun kopteri nousi spinosaurus tartui siihen! Äkkiä valtava T-rex veti sen viidakoon. Kopteri katosi taivaanrantaan (Tuuleksi taivaan rantaan...)


Lyhyestä virsi kaunis. On tämä silti saariseikkailuna  parempi, kuin vaikkapa Uwe Bollin Far Cry!